perjantai 27. elokuuta 2010

Dragon Age RPG, osa 3: Tarinan Loppu

“In war, victory.
In peace, vigilance.
In death, sacrifice.”
Grey Warden motto

Tiistai (23.8) oli merkittävä päivä porukamme Dragon Age-kamppikselle sillä se tuli päätökseensä ja samalla myös ko. kamppiksen pj olisi vuoden poissa pelipöytämme äärestä. Tuntemukset heittelivät hyvinkin paljon, sillä kampanja sai eeppisen päätöksen mutta samalla myös hyvin avoimen: tarina voi vielä jatkua tai jäädä tuohon. Pj:n lähdön tajuaminen veikin sitten hetken pidempään mutta onneksi jäähyväiset voitiin jättää yhteisen harrasteen parissa.

Urheilukisoista tarina vei sankarimme taisteluun vihademonia ja tämän kulttilaisia vastaan, kiidätti heidät Maagien Tornin, Kappelin ja Harmaiden Vartijoiden toimesta Orzammariin jossa kohdattiin isohko yllätys (Garrickin idylinen kuva kääpiöstä ainakin hajosi) ja samalla moni syy selkeni sankareille. Kuitenkin ryhmän jäsenten motiivit menivät täällä jo ristiin, tuoden ongelmia myöhemmin. Seuraava etappi johdatti sankarit lähelle Korcarin erämaata, jossa kummallinen kylä onnistui sekoittamaan Garrickin pään niin, että selkeästi vihamielinen yksilö pääsi häntä (ja samalla muita) huijaamaan. Huijaus, joka oli tuottaa monta viatonta uhria. Totuuden jälkeen kärsittiin paha tappio kun selkeä liittolainen menehtyi väijytyksessä. Dalish-haltiaklaani oli tuhoutua tuntemattoman voiman edessä mutta sankarien vahvuus yllätti heidät itsensäkkin. Kamppanja päättyi kylmään ryhmän hajoamiseen kun Elora jätti kaksi muuta sankaria, jääden dalish-haltioiden luokse yrittäen paeta omaa kohtaloaan.

Siinä lyhyesti ja hyvin ympäri pyöreästi koko kamppanjan tapahtumat. Matkaan mahtui monta hienoa ja unohtumatonta käännettä. Itse toivon, että kampanja pääsee jatkumaan vielä joskus, yhden uuden hahmon voimin, koska Dragon Age RPG nousi hyvin lyhyessä ajassa suosikkipelini asemaan. Eniten kiittäminen totta kai pj:tä, joka loihti tämän kaiken eteemme. Systeemin keveys ja yksinkertaisuus on se syy miksi pelin parissa haluan edelleen pysyä. Maailma on yhtäaikaa tuttu ja tuntematon, joka passaa itselleni varsin hyvin. Thedakseen ja pelkästään Fereldeniin mahtuu hyvin paljon erilaista sisältöä josta/johon on helppoa ammentaa uutta. Pj:mme teki tämän kyllä hienosti, sillä pc-pelin läpihakanneena sain silti paljon uusia ja ihmeellisiä kokemuksia.

Valmisseikkailu The Dalish Curse on luvun alla ja tänään hyllyyn löysi tiensä myös gm's screen ja toinen valmisseikkailu A Bann Too Many eli Dragon Agen tiellä tullaan vielä jatkamaan.

maanantai 23. elokuuta 2010

Uuden aallon aloittaja, Pathfinder RPG

Roolipelit väistyivät sivummalle ala- ja yläasteen vaihteessa eli tuossa 2000-luvun alussa. Vaikka välillä tuli  sekalaisesti pelailtua Kerpiä niin miniatyyripelit (ts. Warhammer Fantasy Battle) veivät harrastusajan roolipeleiltä. Yrityksiä elvyttää vanhaa harrastusta ei juurikaan ollut, lukuunottamatta mainiota Twilight: 2000-kamppista joka jatkuu edelleen satunnaisella aikataululla mutta tämä ei silti aloittanut uutta tulemista vaan toimi vain ensiapuana. Kuitenkin itse olin edelleen kiinnostunut vetämään pelejä ja odotin vain sitä lähtölaukausta ostamalla erilaisia pelejä hyllyyn. WoD ei napannut muita, Heimot kyllä inspiroi mutta ei myöskään herättänyt kauheaa kiinnostusta, Cyberpunk 2020 koki myös vähän saman. Voi olla etten "kaupannut" pelejäni kovin hyvin mutta kesällä 2009 eli kun lukio oli onnellisesti takana päin, saatiin se ensi askel.

Olin seurannut Pathfinderin syntymistä mielenkiinnolla jo pitkään ja olin hankkinut kehujen perusteella Rise of the Runelords-seikkailupolun ja tsekkaillut sen lävitse. "Nättiä settiä", olivat ajatukset kirjoista. Kun keväällä 2009 eräs kaverini totesi, että olisi hauskaa pelata taas roolipeliä (kaveri oli kerran aiemmin koittanut roolipelaamista) niin löin hänelle pelaajan opasvihkon kouraan ja otin toiseen paikkakuntalaiseen kaveripelaajaan yhteyttä. Veli oli totta kai mukana eli peliporukka oli kasassa, samoin itselleni se vaikein osa, eli seikkailu. Riimuherrojen Nousu-kamppis starttasi kesäkuussa ja kesti tammikuuhun. Roolipelaamisen riemua, niin vanhojen aikojen muistoksi kuin myös uuden ajan alkamisen merkiksi. Toinen Riimuherrojen Nousu-kamppis alkoi  lokakuussa ja pyörii edelleen edettyään jo yli puolen välin. Pathfinderin merkitsemällä tiellä on nyt uuden aallon aikana pelattu kahden vuoden tauon jälkeen Twilightia ja Dragon Age RPG:tä, sekä uudet pelinjohtajat ovat kokeilleet siipiään. Toinen Pimeys-kamppiksen veti veljeni ja Dragon Age RPG pyörii toisen ensimmäisen kamppiksen pelaaajan vetämänä.

Pathfinder oli helppo tapa avata taas roolipelaaminen omassa porukassa. Ensinnäkin kun oma tyylini pj:nä on se, että mekaniikka käytetään vain kun tarvetta sille niin pelaajat pääsivät oikeasti roolipelaamaan pitkästä aikaa. Myös kampanjan hyvä taso piti mielenkiintoa yllä. Homman ratkaisi se, että en voinut kesällä lähteä armeijaan joten peliä pystyttiin jatkamaan tauotta läpi syksyn ja tästä jäi polte saada lisää. Myös toisen kamppiksen aloittaminen toisen porukan kanssa takasi Pathfinderille hyvän tulevaisuuden peliporukkassamme. Kerpin aikaiset taulukkoselaamiset olivat myös historiaa, peli oli notkeaa ja sujuvaa suurimmilta osin. Vaikka d20-systeemeissä on aina ongelmia niin Pathfinderissa ongelmat eivät ole koko peliä kaatavia ja kun pelaajat oppivat perusmekaniikan niin peli on hyvin pitkälle nopea tempoista. Vasta myöhemmillä tasoilla peli hidastuu itseäni häiritseväksi, kun hahmoilla alkaa olla ominaisuuksia, loitsuja ja kykyjä A4:sen verran.


Pathfinderin viitoittamalla tiellä jatketaan tulevaisuudessakin, sillä Paizon fanipoikana olen totta kai ostanut muita seikkailupolkuja niiden ilmestyttyä, aikaa on taas kerran vähemmän kuin pelejä vedettäväksi. Ehkä vuoden vaihteen jälkeen päästään seuraavan seikkailupolun kimppuun.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

MökkiCon10 by Peliporukka Saamattomat

 "Eli pelin idea on, että me asutaan kämppiksinä ja elellään siis saman katon alla."
"Ai TON kanssa, joo mää taidan tästä mennä..."
-Kaksi Saamatonta Chez Geekin äärellä

Tuli vietettyä mukava viikonlopun avaus (pe-la) kaverin mökillä Sahalahdessa, noin 40 kilometrin päässä Tampereesta. Reissun tarkoitus oli olla porukalla yhdessä vielä ennen kun yksi lähtisi vuodeksi jenkkeihin vaihtoon ja samalla pelata esimerkiksi Blood Bowl-liigamme (Middenheim Master's Blood Bowl League) finaaliottelu oikein näytös tyyliin. Reissu alkoi sikäli hyvin, että kaikki kahdeksan jäsentä olivat vapaalla töistä ja muista vastuista ja kaikki pääsivät perille ilman kommelluksia, vaikka omasta autostani hajosikin pakoputki lopullisesti mökkitiellä.

Pelinvetämisvastuu oli aika pitkälti omilla harteillani, Pathfinder Societyä oli kaksi skenaariota valmisteltuna (Among the Living ja Tide of the Morning), sekä E.N.O.Cin  valmisoperaatio Eisenberg oli vetämiskunnossa. Tosiasiassa hieman yli 24h kestäneellä mäkkitripillä ei pelatut näin paljoa roolipelejä, kun oli Blood Bowlia ja korttipelejäkin ratkottavaksi. Among the Living skenaario tuli vedettyä, sekä ratkottiin loppuun Riimuherrojen Nousu-kamppiksen kesken jäänyt taistelu. Myös Lamentations of Flame Princessin vetämiseen olin valmistautunut mutta aika todellakin "loppui kesken". Kuitenkin vedetyt pelit olivat menestyksiä monella tapaa. PFS-skenaario päättyi rumasti kaikkien hahmojen kuolemaan, koska tier 3-4 oli vain liian haastava kolmelle 3. tason hahmolle ja kahdelle 1. tason hahmolle. Pj:n ominaisuudessa päätin, että skenaariota "ei tapahtunut" vaan pelaajat saavat jatkaa vanhoilla hahmoillaan koska haastavuuden nostaminen oli huono idea pj:n suunnalta ryhmän sisältäessä ensimmäisen tason hahmoja.

Korttipeli puolella vanha tuttu Chez Geek tuli kaikille porukkamme jäsenille tutuksi, saaden hyvän vastaanoton. Muut virittivät myös tajuntansa munchkaamisen ihmeellisyyksiin, itse jätin tämän riennon väliin. RopeConin jälkeen Munchkin on maistunut pitkälti samalta, se joka saa ammatikseen varkaan on suurella todennäköisyydellä voittaja. Chez Geek on aina erilainen ja siksi mainiota ajanvietettä. Kahdeksalla pelaajallakin peli toimii mukavasti olkoonkin, että nukkuminen on lähes mahdotonta. Doom-lautapeliä yhden kaverin vetää mutta tämäkin jäi muun toiminnan ohessa pois ohjelmasta.

Blood Bowl-liigamme finalistit olivat Cold Blood Stabbers ja Tichy Tinkerbells, pimento- ja korkeahaltiat siis vastakkain. Oma joukkueeni, Altdorf Giants (ihmiset) jäivät ulos finaalista Stabbersien toimesta ja kauden ennakkosuosikin asemassa ollut PuPo BBC tippui kahden välierän matsin jälkeen ja joukkue hajaantui omille teilleen tappion jälkeen. Finaali oli tiukkaa "haltiapalloa", joka  päättyi Cold Blood Stabbersien voitoksi. Näin jo toista kertaa sama valmentaja vei kauden. Ensi kaudella on kuitenkin muutosta luvassa koska valmentaja koutsaa vuoden jenkeissä. Onnittelut joka tapauksessa.

Kokemuksena erinomainen viikonloppu joka otetaan ensi kesänä uusiksi. Hyviä hetkiä pelien, ruuan, ihmisten ja ruuan äärellä. Seuraavalla kertaa ollaankin sitten vähän pidempi aika, jotta voidaan pelailla vielä enemmän. Reissun ehdottomia tähtihetkiä oli ei-roolipelaaja jäsenen kysymys "voisitko vetää jonkun minipelin huomenissa mulle, jäi kiinnostamaan?"

maanantai 9. elokuuta 2010

Aarteita muttei ruokaa

Ei tullutkaan vielä juttua Pathfinderista osa syyllisenä se, että pöytäköneen huolto on venynyt yllättävän pitkäksi ja tällä läppärillä ei pysty kirjoittamaan niin, että jaksaisin sitä pitkään. Joten lyhyehkömpi päivitys tässä välissä liityen rahan käyttöön. Viimeisin kuukauden sisällä kulunut rahaa juurikin roolipeleihin melkoisesti joten katsotaampa mitä on tullut hankittua.

Ropeconista mukaan tarttui yhtä sun toista. Pathfinderia Gamemastery Guide ja Stolen Land (King Maker AP:n ensimmäinen osa). Ensimmäistä ei ollut alunperin tarkoitus hankkia ollenkaan vaan odottaa Advanced Player's Guidea mutta toisin kävi. Osoittautui näppäräksi opukseksi vaikka osa jutuista on enemmän tai vähemmän turhia. EPH-galleria on ihan hauska osansa josta voi soveltaa nopeasti eph:ta tarpeeseen. Stolen Landin tiesin hyväksi tuotteeksi jo ennen ostoa, kehuja kerännyt seikkailupolun aloitus. Ei pettänyt.

Myrrysmiehet kauppasivat myös Roudan maan, joka on mainio lähde kun lähtee kehittämään jotain "omaa" ylipäätään mihinkään. Saa paikkansa hyllystäni. Näin siis Ropeconissa.

Pathfinderia tuli hankittua suoraa Paizolta, King Maker-seikkailupolun loput osat sekä Advanced Player's Guide. Tuollainen satasen paukku. Tänään lopetin itseni kiusaamisen ja hankin Lamentations of the Flame Princess-paketin Fantasiapeleistä. Kyseinen peli vaikuttaa oikein mainiolta ja inspiroivalta vaikka itse en ole sitä ikäpolvea joka olisi aloittanut roolipelaamisensa "punaboksilla". Nostalgiapaukku joka tapauksessa, inspiroi monella tavalla.

Nyt kun jostain voisi ostaa aikaa, että ehtisi kaikkea pelata ja pelauttaa.

maanantai 2. elokuuta 2010

Dragon Age RPG, osa 2

"Here I thought we were getting along so well! I was even going to name one of my children after you - the grumpy one!"
-Alistair, Dragon Age: Origins


Sitaatilla aloittamisesta näyttää tulevan tapa joten olkoon sitten näin. Viime merkintä kertoi Dragon Age-kampanjasta joten jatketaan samasta aiheesta. Garrick, Elora ja Alagosdhor ovat kampanjan hahmot, joista voi lukea edellisestä osasta lisää vaikka kuvaukset eivät tee oikeutusta varsinkaan kahden muun pelaajan hahmoista. Mutta siirrytään itse tapahtumiin.

Toisistaan tietämättä hahmot ovat päätyneet Bannerhovin pikku kylään, joka kerran vuodessa herää eloon. Kylän järjestämät urheilukisat ovat pohjoisessa Fereldenissä hyvin tunnetut ja ne keräävät paljon katsojia mutta myös urheilijoita. Garrick on tullut kisoihin urheilemaan, lajeina pitkänmatkan juoksu ja keihäs. Alagosdhor on tullut paikalle keräämään tietoa ihmisten tavoista mutta aikoo ottaa osaa jousiammuntaan. Elora on määrätty paikalle Maagien Piirin taholta tarkkailemaan mahdollisia kummia tapahtumia. Garrick vie juoksun helposti ja on todistamassa miten nuori dalish-haltia vie jousiammunnan, päihittäen vanhan mestarin näyttävin ottein. Elora tekee tuttavuutta paikalle tulleiden aatelisten kanssa, nuoleskellen mahdollisimman paljon. Kuitenkin häneen huomionsa kiinnittää kauppias Holze, jonka vieraanvaraisuutta haltiamaagi käyttää armotta hyväkseen.

Garrickin keihäskisa ei suju juoksun tavoin mutta Alagosdhor löytää itsensä paini-kilvasta joka muistuttaa enemmän vapaatatappelua kuin painia. Ketteryydellään haltia pääsee aivan finaaliin asti, jossa vastaan asettuu pormestarin järkälemäinen poika. Ottelu venyy mutta Garrickin huutamien ohjeiden avulla Alagosdhor onnistuu voittamaan myös paini-kilpailun. Elora seurasi ottelua myös kauempaa Holzen kanssa, todeten lajin barbaariseksi. Kisojen huipennus on "koripallo" ottelu Barrenhovin ja naapurikylän välillä. [Koripallo muistuttaa rugbyä, tavoitteena saada pallo vastapuolen koreihin, jotka ovat maassa] Kisojen mestareille on varattu vip-aitio aivan Bannerhovin joukkueen pilttuun yläpuolelta, jonne Garrick ja Alagosdhor ovat oikeutettuja pääsemään. Holzen mukana myös Elora pääsee vip-aitioon. Ottelu on tasainen kunnes Bannerhovin ykköstähti pelaaja kolhitaan pelikunnottomaksi ja pelin kulku kääntyy. Garrick ja Alagosdhor päätyvät kentälle pitämään Bannerhovia pystyssä ja kun joukkue on pyytänyt hoitoapua tarpeeksi kauan, Elora siirtyy pilttuuseen pitäen itsensä piilossa mahdollisimman hyvin ja parsii ykköstähden kuntoon. Tämän jälkeen ottelu on Bannerhovin ja kylässä juhlitaan läpi yön.

Illalla kaikki kolme saavat kirjeen kauppias Holzelta, joka pyytää heitä paikalliseen aamuksi, tarkoituksenaan keskustella tarjouksesta, jonka pitäisi miellyttää. Holze kerää kisojen voittajista ja muista mielenkiintoisista yksilöistä saattuetta matkalleen kohti Länsikukkuloita, jonne olisi kolmen päivän matka. Reitin ei pitäisi olla vaarallinen, rosvoista ei ole ollut huolta vähään aikaan mutta koskaan ei kuulemma voi olla liian varovainen. Kaikki kolme hahmoa ottavat työnvastaan, samoin muutama muu paikalle kutsuttu.

Näin päättyi ensimmäinen pelikerta. Hyvin toimiva setti vaikka hahmot eivät toisiaan tunteneet. Pelinjohtaja yllätti hyvin työtarjouksen antajalla, sillä Holze oli omassa listassa viimeinen "yhdistäjä" kolmen hahmon välillä. Seuraavalla kertaa sitten jutustelua Pathfinderista ja käynnissä olevasta Riimuvaltiaden Nousu-kampanjasta.